Kyllä se niin vaan on, että tuo auringon mollukka, joka yhä useammin mollottaa aina vaan kirkkaampana tuolla taivaalla, saa  puhtia itse kuhunkin. Itse olen saanut intoa alkaa lenkkeillä entistä useammin ja tehokkaammin ja pidempiä matkoja. Mikäpä tuolla auringonpaisteessa on kävellessä.

Talven aikana ollaan aika paljon lenkkeilty tuossa lähimetsässä, jonka (tai oikeastaan sinne metsään vievän polun) olemassa olon tajusin vasta tänä talvena.. no, nihan hyvin näin viiden vuoden täällä asumisen jälkeen. Polku siis lähtee käytännössä tuosta meidän pihan nurkalta, se vaan ylittää kerran yhden tien, ennenkö voi koirat laskea irti. Ja kaikki nämä vuodet oon manannut, että vaikka asutaan näin korvessa, niin mitenkään ei löydy turvallista paikkaa lenkkeillä koirat irti, ja oon tepsutellut tuolla sitten koirat remmissä pitkin tienvarsia. No, se oli kai sitten liian lähellä se. Nyt ollaankin sitten otettu tuosta iloa irti talven aikana ihan kunnolla. Pikkuhiljaa olen vaan alkanut jo hieman kyllästyä, kun lunta on niin kovin paljon, että siellä metsässä ei voi kulkea kuin niitä muutamaa samaa polkua pitkin kerta toisensa jälkeen. Odotan innolla, että lumet sulaa, ja päästään samoamaan tuota metsää ristiin rastiin miten vaan huvittaa!

No, nyt sitten kun tosiaan metsän samat polut alkoivat kyllätyttää, olen ottanut koirat taas remmiin ja lähtenyt auringnpaisteessa oikein teholenkeille. Reipasta vauhtia ylämäkeen ja alamäkeen, ja aina vaan uusia reittejä etsiskellen. Aika hauskaa, kun tutustuu samalla oman kotiseutunsa ihan uusiin puoliin. Olen seikkaillut tuolla omakotialueilla nyt ristiinrastiin, ja on hauska löytää sellaisia asuinalueita, joita ei olisi osannut kuvitellakaan juuri siitä paikasta löytävänsä.

Alman pennut löysivät kaikki uudet kodit. Tällä hetkellä katse on tulevissa pentueissa, sekä muutamissa viritelmissä uuden (tai vähän ehkä vanhankin) veren saamiseksi. Verkkoja on vedessä siis, mutta kerrotaan niistä tarkemmin sitten kun alkaa nousta kalaa. Jokatapauksessa lähiaikoina kaipailisin sijoituskoteja niin uroksille kuin nartuillekin. Ja ihan kaikkia karvanlaatuja, sekä melkein kaikkia värejäkin tulee varmasti olemaan tarjolla. (Ja ennenkaikkea tietysti ihastuttavia luonteita!) Eli mikäli kaipaat russeliystävää, ja olet kiinnostunut sellaisen ottamaan sijoitussopimuksella, ota minuun rohkeasti yhteyttä ;)

 

Näyttelyt on jätetty vähemmälle, ollaan lähinnä vaan oltu. Tammikuussa kävin Fuulan kanssa agilitykoulutuksessa, jota oli Kouvolassa pitämässä Fuulan isän omistaja Tuula. Mutta muuten ei olla treenattu kyllä yhtään agilityäkään, muuten kuin kotona tehty "koske" -treeniä, erilaisilta pinnoilta koskemaan etutassuilla lattiaa. Aika näyttää tuleeko siitä sitten ikinmä olemaan agilityssä oikeasti mitään hyötyä.

Fuula nyt jääkin luultavasti mammalomalle, haudutelkoon mielessään nyt näitä viime aikojen oppeja, ja katsottaan sitten taas joskus vähän kypsemmällä iällä, jos aletaan Fuulan kanssa panostaa ihan kunnolla, opeteltaisi ne pari viimeistä estettä, ja lähdetään kisaamaan..

Fiinin kanssa olen ajatellut että voisi kesällä muutamat startit käydä. Jos vaikka sattuisi peri LUVAa vielä jostain napsahtelemaan. Olisihan se mukavaa edes joku koira joskus saada kolmosiin asti. Ja kun se nyt ei kuitenkaan olisi enää kuin kahden LUVA:n päässä, niin ehkäpä vielä onnistuisikin.. Mutta täytyy hieman katsoa miten Fiinin nyt taas käy kun juoksu loppuu, sille on alkanut tulla huonon itsetunnon kausia juoksujen jälkeen, ja silloin ei onnistu kyllä koskaan yhtään mikään. Fiinihän olikin tarkoitus osittain senkin vuoksi leikkauttaa niin ettei tätäkään juoksua olisi enää koskaan tullut. Mutta kertakaikkisesti se ajan varaaminen vaan jäi, ja kappas sittenpä tuo juoksu jo alkoikin. Mutta nyt sitten ihan varmasti leikkautan, ja sekin toki sitten hieman hankaloittaa kisaamissuunnitelmia.

Ja vaikka näyttelyistä ollaankin pidetty pientä paussia, niin käytii kuitenkin pyörähtämässä Tuusniemen ryhmänäyttelyssä Tollon ja Staran kanssa. Molemmat koirat olivat hieman talviturkissa, ja osallistuttiinkin enemmän vaan huvin ja urheilun vuoksi, sekä kokemuksen kannalta, halusin edes jonkun virallisen arvion Starastakin. Tuloksiakin tuli kyllä, Tollo oli VSP ja Stara PN3  Va-SERT, ei hullummin russeleilta!

Lisäksi Tuusniemelle oli ilmoitettu kaksi kelpie-kasvattia, Skipi (K Arrawa Alfred) ja Vaara (K Arrawa Aaliyah), jonka kanssa kävin jo tammikuussa Lahden ryhmiksessä pyörähtelemässä Gunnel Holmin arvosteltavana PN3:n verran. Vaarapa itten tuolla Tuusniemellä räjäyttikin varsinaisesti sen potin ollen PN1 ja ROP ja saaden samalla ensimmäisen SERTinsä. Vaara on kyllä aika ihana tyttönen, ja miellyttävä esitettävä. Skipi sai tiukalta ruotsalaistuomarilta EH:n.

Näyttelyiden osalta hiljaiselo osittain jatkunee, ainakin toistaiseksi. En jaksa pelkästään Tollon kanssa kiertää, eikä nyt oikein ole kamalasti muita koiria otettavaksi mukaan, niin mennään sinne minne jaksetaan, ja niihin sitten raapaistaan jonkunlainen sekalainen kokoelma mukaan. Huhtikuinen Lahti KV taitaa olla seuraava näyttely johon olen ilmoittautunut. Sinne tulee meiltä pojat, Tollo ja Ezze. Sen jälkeenhän taidetaankin pian päästä taas jo ulkonäyttelyihin, jee! Toukokuulle olen kyllä suunnitellut paria pentunäyttelypyörähdystä. Kesäkuussa mennään Tallinnaan, Eestin Voittajaan. Ja sen enempää en ole oikeastaan jaksanut edes suunnitella. Ehkä jotain kivoja lomareissuja voisi tehdä kesän aikana. Mutta katsellaan niitä sitten lähempänä. Kunhan nyt ensin tulisi tuo kauan odotettu kesä! Ei se onneksi enää kaukana ole. Ei ole!