Perjantaina siis lähti Manu. Otti aika koville.

Illalla vein kaverin syömään Santa Fe:hen, ja syötiin oikein kunnon ateriat, ja mahtava jälkiruoka, Ruoka oli uskomattoman hyvää! Oli ihana ilta. Sian myös viestiä Manusta, että matka oli mennyt hyvin, ja ruuna oli kotiutunut heti, kuten arvasinkin. Ihana kuulla silti!

Lauantai meni töissä, töiden jälkeen otin hetken pihassa rennosti kun oli aivan ihana kuuma päivä. Ja sitten menin tallille ruokkimaan hevoset, oli tosi outoa kun ei ollutkaan kuin kaksi syötettävänä. Illalla menin vielä käväisemään kaverini mökillä.

Seuraavana aamuna heräsin kello 8 siihen että päätä särki aivan hulluna. en pystynyt oikein edes liikkumaan. Jotenkin hoipertelin tieni vessaan ja oksensin. Päätä särki niin paljon etten kyennyt kävelemään enää edes keittiöön hakemaan särkylääkettä, yritin nukkua kivun pois.

Kun tuli herätyksen aika, särki päätä edelleen, ja oksentelin edelleen. Hieno aloitus poninhakureissulle! Jotenkin selviyidyin ulos asti, muovikassin ja laukun kera, ja oksentelin siinä pihallakin, kuten koko alkumatkan. Olisin voinut sanoa että mulla oli vuosituhannen krapula, jos vaan olisin nautiskellut alkomahoolia edellisenä päivänä. Vaan kun en ollut. Toellinen syy ei selvinnyt ikinä. Ehkä jännitys, ehkä jokin mitä söin edellisenä iltana. Tai ehkä joku pöpö. Alkumatkasta sain juotua kupillisen teetä, joka lopulta rauhoitti vatsaa.

Joka tapauksessa, poni oli aivan ihana! Paljon kauniimpi kuin kuvittelin, ja muutenkin tosilutunen, oikein mamman mussukka. Ihan selvästi tunsi minut, ja halusi lähteä mukaan. Käveli perässä koppiin, eikä juuri taakseen katsellut. Matkusti hienosti koko matkan. Tallin piha oli hiukan jännä. Rokin jalat hiukka tutisi, mutta kun minä olin vieressä niin kaikki oli hyvin. Tarhaan menoei pelottanut yhtään, kun siellä oli kavereita.

Illalla kävin vielä uudestaan talliolla, ruokkimassa Rokin. Annoin sille kaurat nenän eteen ja harjasin samalla puhtaaksi. Ei välittänyt mitään, vaikka kuuleman mukaan on tosi tarkka ruoistaan ja luimii kauheesti. No, ehkä se oli vieraskoreutta, tms.

Nyt täytyy lähhteä nukkumaan jotta nopemmin pääsisi ponin luo. Huomenna siis on vapaapäivä, ja aion käyttää sen etsimällä ponille varusteita. Mahdollisesti koirat pääsevät illalla myös mätsäriin. Riippuu kuinka kerkeän.

Hetken mieliala : iloinen
Nora, joka toipuu pikkuhiljaa