Tänään siis tehtiin äiidin kanssa se kauan odotettu yhteinen shoppailureissu Helsinkiin. Oli aivan mahtavaa! Mä olen usen aika pihi, mutta tänään oli sellainen päivä kun ajattelin että antaa mennä vaan! Eikä edes kaduta.

Äiti tuli kymmenen aikaan aamulla tähän, toi tuliaisena vähän ruokaa, ja kartongin tupakkaa. Juotiin täällä aamukahvit, ja minä pyuin päälle samalla, kun yllätys yllätys olin vielä tuohon aikaan yöpuvussa.

Oltiin sovi**u että minä ajan Tästä Helsinkiin, ihan siksi ettei äidin tarvitse ajaa koko päivää, ja toisekseen halusin tietysti päästä moottoritielle kokeilemaan äidin uutta autoa. (Kivasti kulki ja kiihtyi.) Ajeltiin ihan rauhassa, ensin Ikeaan. Kerrankin käbin Ikeassa niin että oli varaa ostaa mitä halusin, edellisillä kerroilla on ollut huono ajoitus. En viitsi edes yrittää luetella kaikkea mitä ostin, kun tavaraa oli puolitoista kassillista, plus pari pahviinpakattua kalustetta. Muutama esimerkki riittänee: Sohvapöytä, sohvatyynyjä, matto, työtuoli.. yms. ja juu siis lista on lähes loputon. Tietenkin se mitä lähdettiin hakemaan, jäi ostamatta. Tarkoitus oli nimittäin ostaa uudet keittiön tuolit, jotka olin netistä jo katsonut valmiiks, ja jotka irl olivat vieläkin paremmat. Mutta, tietenkin mun tuurilla ne oli loppuneet varastosta! Ei siis auta kuin tehdä lähiaikoina toinen reissu Ikeaan. Onneksi sinne ei Lahesta ole pitkä matka, ja minulla on muitakin syitä siihen suuntaan ajella.

Ikeasta siirryttiin Itäkeskukseen. Itiksessä syötiin valtavat pihviateriat, pihit mediumina, tietysti. Oli älyttömän hyvää ruokaa ja kohtuuhintaista. Annokset vaan oli niin suuret, etten edes minä jaksanut syödä kokonaan. Ruokailun jälkeen päästiin vaatekauppoihin. Äiti-raukka ei perässä pysynyt kun minä aloin ostamaan vaatteita. Niille, jotka eivät tiedä, niin minusta on lähiaikoina olosuhteiden pakosta kehittynyt tehoshoppaaja, osaan ostaa kokonaisen asukokonaisuuden, jopa sovittaen sen, 15 minuutissa. Ostin siis valtavat äärät vaatteita samssa ajassa kun äiti osti yhdet farkut ja farkkutakin.

Päivän kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti isovanhempieni luona vierailu. En ole aikoihin heitä tavannut. He odottivat vierailuamme innolla, kun äiti oli viime viikolla heille kertonut että olemme tulossa. Meillä oli hirmu hauskaa. Vaari hiukan näytti kuinka auto pysäköidään suoraan (pihassa jossa siihen ei ole tilaa) saaden auton entistä vinompaan. Kahvipöydässä vaari kertoili myös hauskoja juttuja. Kahvittelun jälkeen lähdettiin vaarin kanssa kahdestaan ajelulle. Oli hauskaa saada jutella ihan rauhassa. Käytiin Karhusaaressa ihastelemassa luksustaloja. Herranen aika miten hienoja ne oli! Saatiin väännettyä niistä toki pari hauskaa vitsiäkin.

Minulla ei ole ollut kovin läheiset välit isovanhempiini enää aikoihin, mutta tänään heidän tapaamisensa tuntui ihan mahtavalta. Ja ihan erilaiselta kuin pitkiin aikoihin. Mistähän se mahtoi johtua. Täytyisi varmaan käydä siellä useammin, kun kuitenkin poikkean Helsingissä melkeinpä kerran kuukaudessa kuitenkin. Nyt tietysti on helpompaa mennä sinne, kun tiedän miten sinne pääsee autolla.

Kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava päivä äidin kanssa. Pitkästä aikaa meillä oli tosi hauskaa kahdestaan. Silti hiukan harmittaa, että äidin oli pakko lähtiessään viimeiseksi sanoa, että "koitahan siivota täällä". Kamala piikki.

Reilun puolen tunnin kuluttua äidin lähdöstä tietysti tajusin, että yksi muovikasseistani oli jäänyt hänen autoonsa. Kolme uutta toppiani odottavat minua siis Myllykoskella. Sitä minun kuuluisaa tuuriani...

Ensi kuussa minulla on muuten lomaa hevosista. Manu lähtee 6. päivä, ja Rokki tulee ilmeisesti vasta kesäkuussa. Joten olen kuukauden ajan hevoseton. Täytyy ottaa "ilo irti". Itse asiassa suunnittelin jo että saisinkohan ratsastella tallinomistajan ponilla, ja lupasin edelleen autella talitöissä. Että se siitä hevosettomuudesta.

Mutta nyt pian nukkumaan, sillä aamulla täytyy taas nousta töihin. Työkaveri on muuten luvannut tarjota mulle huomenna sapuskat!

Hetken mieliala : iloinen
Väsynyt mutta onnellinen, Nora