Kyllästyttää taas niin suurin osa ihmisistä. Jälleen kerran olen saanut  pettyä. Typerintä on, että samaan ihmiseen petyn uudestaan ja uudestaan. Olen vannonut etten enää luota häneen, mutta silti hyvää hyvyyttäni yritän. Nyt kuitenkin tuntuu, että hoidan kyseisen ihmisen kanssa vain pakollisen kanssakäymisen, ja muun annan olla. Jos ei kerran olla samalla puolellea, niin pelataan sitten eri joukkueissa.

Kohta on lähtö Voittaja-näyttelyyn. Siksi kukun tässä hereillä, kun kuudelta viimeistään tarvii alkaa valmistautua joka tapauksessa. Bussille täytyy hipsutella jo 7 aikaan. Juna lähtee  puoli kahdeksan maissa. Kiva nähdä pitkästä aikaa kavereita, ja paljon kauniita koiria kerralla. Täytyykin muistaa laittaa kameran paristot latautumaan.

Illalla olisi ollut ravintola varattu russelisteille, mutta mä en nyt valitettavasti pääse osallistumaan. Auto on rikki ja kaikki päin mäntyä muutenkin, joten tulen suosiolla junalla kotiin. Ja ajelen sitten huomenna taas junalla takaisin Pasilaan. Harmi toisaalta etten pääse osallistumaan illan viettoon. Toisaalta ihan hyvä, kun olen nyt tosiaan niin kyllästynyt ihmisiin ja kiukkuinenkin. Ehkä en olisi ollut parasta mahdollista seuraa, enkä varmasti antaisi parasta mahdollista ensi vaikutelmaa itsestäni.

Nyt taidan alkaa kokkailemaan "aamupalaa", ja kohta menen suihkuun. Sitten juon aamukaffet ja lähden pirteänä kohti Pasilaa.