Olin eilen pitkästä aikaa ulkona, kavereiden kanssa viihteellä.
En muista oikein edes, koska viimeksi olisin ollut, ja koska viimeksi olisi ollut niin kivaa kuin eilen. Näin paljon kavereita joita en ole aikoihin nähnyt, oli hauskaa kun erakko astui ulos luolastaan.

Oli todella hauska ilta, tanssittiin ja juteltiin kaikesta kaikkien kanssa. Luulen että minun pitäisi käydä useammin ulkona. Ihmisethän onkin ihan mukavia.


Aamulla ei sitten ollutkaan ihan niin kivaa. "Vanhemmiten" (vaikka nuori vasta olenkin), on krapulat pahentuneet huomattavasti. Tänään onneksi vain särki päätä ja heikotti, ei tarvinnut halailla arabiaa sentään.

Mutta mun mielestä se on hyvä asia. Ennen mulle ei tullut ikinä kakkusta, join miten paljon tahansa, silloin sitä välillä kaipasikin pientä muistutusta seuraavana aamuna. Ja kyllä ne krapulat nykyään ihan varmana jonkin verran rajoittaa menohaluja, mikä on ihan hyvä asia.


Eilen tapasin taas yhden pojan, pitkästä aikaa, jo pitkäaikainen kaveri. kaikki on muuttunut viimekuukausina, mutta silti meidän välillä oli kaikki samoin kuin aina ennenkin. Jännää. Aloin miettimään, että onko sitä todella vain niin tapojensa orja. Vai onko sitten tiettyjen ihmisten välillä tiettyä kemiaa, mikä säilyy ainiaan.

Eräs toinen tuttu mies on hauska. Hän on seurustellut jo pidemmän aikaa, kuulema kun ei minua saanut iskettyä. Hänellä oli hiukan mielenkiintoiset iskutaktiikat aikanaan, ja silloin pelästyin häntä. Myöhemmin, kun olen oppinut tuntemaan hänet, tiedän että hän on todella mukava. Minusta on aina hauskaa kiusoitella häntä. Hänen tapaamisestani tulin eilen erityisen hyvälle tuulelle.


Seurustelu on jännä asia. Seurstelua olen syystä tai toisesta mietiskellyt tämän päivän ajan aika tiheään. Itselläni on aina ollut periaate, että kun seurustellaan, niin seurustellaan, eikä pelleillä muuta. Mutta tunnen monia ihmisiä jotka ajattelevat toisin. Toiset tekevät syrjähyppyjä tämän tästä. Toiset tietyn ihmisen kanssa. En oikein enää itse tiedä miten suhtautua asiaan. En osaa enää kuvitella itseäni kovinkaan mustasukkaisena tyttöystävänä. Kai siksi kun olen itse oppinut olemaan vapaa, en halua sitoutua, niin en ehkä halua sitoa ketään muutakaan.

Joka tapauksessa jollain tavalla parisuhteita on kunnioitettava.


Kaiken lisäksi olen alkanut näkmään jatkuvasti unia, että seurustelen yhden tietyn pojan kanssa. Se on hämmentävää, sillä olen joskus kauan sitten ollut häneen ihastunut, mutta nyt jo pitkään hän on ollut minulle melko samantekevä ihminen. Mutta nyt näitä unia on jatkunut jo parin kuukauden ajan. Erikoisinta on se, että niissä unissa se aina tuntuu kovin hyvältä ja luonnolliselta. Vasta aamulla herätessäni järkytyn. Voiko minulla olla jotain "salaisia" tunteita tätä ihmistä kohtaan? Käsittämätöntä jos täytyy itseltäänkin tunteensa salata.

Mielenkiintoista kuinka paljon miettimisen aihetta yksi "vapaailta" voikaan antaa.

Hetken mieliala : iloinen
Kuuntelen : When You Look At Me - Espanjabiisi
Nora, sekavin tuntein