Huomenna on vihdoin viimeinen työpäivä. Valitsin aamuvuoron, jotta pääsisin aiemmin pois. Ja tässä mä vielä kukun valveilla. (klo. 2.21), mahtavaa!

Blogitkin on jääneet nyt hiukna hunningolle tässä kesän aikana. On ollut paljon kaikkea ja rankkaa. Onneksi pian alkaa koulu ja helpottuu elämä :) Uskomatonta mutta totta, mä kaipaan opiskelemaan. Loppujen lopuksi opiskeluelämä on paljon rennompaa kuin työelämä. Ainakin tämä "alemman asteen työelämä", eli niin sanotut paskahommat :)

Vaikka olen kyllä haikaillut töihin takaisin eläinten pariin. Olisi ihanaa kun esim. tallilla työskentely olisi jälleen joka päiväistä elämää. Aamulla pakkaisin koirat autoon, ajaisin tallille, tekisin töitä ja sivussa hoitaisin oman hevoseni. illala kotiin ja ehtisi vielä kotona puuhastella ties mitä kun koirat tyytyväisinä nukkuisivat kaikki. Ei se mitään herkkua sinänsä olisi mutta mun elämäntyyliini helppoa elämää.

No, koulua nyt välillä. Kouluelämäkin on helppoa verrattuna näihin työpäiviin, joita minulla on nyt ollu. Jää taas aikaa niin paljon kaikkeen muuhun.

Kuten esimerkiksi koiranpennuille! Enää vähän reilu kaksi viikkoa niin Danan vaavit syntyy! Ja kun niistä aletaan pikkuhiljaa luopua, syntyy seuraava pentue, toivottavasti. Siemenen pitäisi itää jo.

Kyllä mä uskon että elämä hymyilee vielä. Varmasti jopa tänä vuonna. Pentujen aikana ainakin. Kunhan vaan kaikki sujuisi niiden kanssa hyvin... Tästä ei todellakaan voi enää paljon huonommin mennä! Kaikki paska alkaa olla koettu, hyvin pitkälti. Tylsää mutta totta.

Onneksi on harrastuksia. Agility on yksi joka on minut pitänyt nnyt virkeänä. Yhteistyö sujuu koko ajan paremmin Fanin kanssa. Se on kyllä hieno koira. Ensimmäiset viralliset kisat meillä on viikon päästä, mutta luulen ettei ihan putkeen mene. No, menee miten menee, pääasia että on hauskaa.

Tämän viikon viikonloppu panostetaankin siis agilityyn. Lauantaina on russeleiden oma agilitykoulutus, ja sunnuntaina normaalitreenit. Sijoitusnartun juoksukin loppunee pian, ja se saadaan kotiinsa ennen kisoja, joten luulisin Fanin myös rauhoittuvan.

Mutta nyt alkaa olla nukkumaan menon aika pikkuhiljaa... Että jaksan edes esittää kiinnostunutta huomenna. (Tuskin ketään kiinnostaa viimeisenä työpäivänään paskan vertaa ihan oikeesti....)

Ei autossani ole edes cd-soitinta.... (vai mites se menikään...)

Hetken mieliala : hämmentynyt
Nora