Yöllisiä... (la-su yö, 8.10.)

Viime yö meni punkkua lipittäessä ja tortilloja syödessä. Viimeisen tupakan jälkeen ei sormet enää pelanneet, joten koneella näpyttelystä ei tullut enää mitään :)

Aamulla oli punkkupöhnä... ei paha olo mutta semmoinen taustalla häilyvä mukapäänsärky. Kaveri K soitti, että on menossa katsomaan urosta, ja ajaa meidän ohi, joten pyysin koukkaamaan mut kyytiin. Tavattiin kiva uros, uuden sukuinen ja sileä vielä. Oikein mukava päivä oli.

K näkin myös pitkästä aikaa mun koirat ja pennut. Sanoi Nalasta, että ikinä ei uskoisi juuri synnyttäneeksi, niin hyvä kuntoinen se on. Hieno homma!

Oli hauskaa jutella K:n kanssa taas kaikenlaista. Harmi että asutaan niin kaukana eikä siksi voida nähdä useammin.

Tuntuu että russelirintamalla on hetkellinen suvantovaihe. Mun mielestä pentukyselyjä tulee nyt vähemmän kuin yleensä. Tätä olenkin jo odottanut.

Pennut ovat aivan ihania. Käsittämätöntä kuinka nopeasti ne kasvavat. Nuo viikon vanhatkin ovat jo isoja kuin mitkä. Ja herranen aika, kuukauden päästä ne jo juosta viilettää!

Isot pennut tulevat maanantaina 7 viikon maagiseen luovutusikään. En tosin anna niitä vielä ihan silloin. Ensimmäiset lähtevät vasta viikonloppuna. Frasse ruotsinvalloittaja lähtee vasta 21. päivä, ja siskonsa heti kun omistajalleen sopii.

Kaksi pentuetta samaan aikaan on ollut aika, miten sen nyt sanoisi, järisyttävä kokemus. Toivon mukaan ei ihan hetkeen tule kahta pentuetta näin samaan aikaan, tai ehkä mieluummin sitten tasan samaan aikaan. Tai ainakin toivon, että seuraavan kerran kun on kaksi pentuetta yhtä aikaa, on myös laajemmalti tilaa.

Uutta kotia ei vaan näytä löytyvän. Haluaisin niin kovasti päästä pois täältä, taloon jossa olisi hiukan enemmän tilaa, ja iso piha. Ehkä se jonain päivänä löytyy...

Punaista tupaa ja perunamaata odotellessa....

Nora