Kavereita aina tulee ja menee, mutta ne parhaat on ne pysyvät, ihan ehdottomasti. Vaikka mäkin olen aika erakkoluonne, niin en tiedä mitä tekisin ilman kavereitani.

Ensimmäisenä mainittakoon R ja M. Varmasti ne tärkeimmät. M on ollut mulle aina olemassa. sellaista aikaa ei ole kun M:ää ei olisi ollut. Yhdessä on kontattu, leikitty hiekkalaatikolla, opeteltu ajamaan pyörällä, käyty koulua, koettu ekoja diskoja ja kotibileitä, jne. Pienenä toki tapeltiin jonkin verran, mutta nyt ei varmaankaan kymmeneen vuoteen ole ollut riidan riitaa. M on yksi tärkeimpiä ihmisiä koko maailmassa. R taas tuli kuvioihin yläasteella. R:n kanssa on pidetty yhtä aina, ja R:nkään kanssa ei tule riitoja tai tappeluita, tasaisesti pidetään yhteyttä ja ollaan hyvissä väleissä. R on tuki ja turva etenkin koira-asioissa. M ja R asuvat eri kaupungissa kuin minä, mutta koitetaan pitää yhteyttä mahdollisimman paljon, ja nähdäkin silloin tällöin. M jaksaa suhteellisen usein ajella tänne Lahteen ja tulla käymään. Joskus M ottaa R:n mukaan, mutta suurimmaksi osaksi R:n kanssa pidetään yhteyttä joko puhelimitse tai sähköisesti.

Sitten on S. S on vähän erilainen kaveri. tärkeä toki myös. S tuli mukaan kuvioon lukiossa ja S:n kanssa ollaan yleensä viihteellä tai vietetään vapaa-aikaa, ja toisinaan painitaan arjessa. S muutti Kouvolasta Lahteen vuotta myöhemmin kuin minä. S:n kanssa on myrskyisää. Moneen otteeseen on otettu erätauko ja pidetty välimatkaa, tosin nykyisin on ollut jo pidempään tyyntä. S on hauska kaveri, joka kaipaa usein tukea multa. Enemmän niin päin kuin toisinpäin.

Täällä Lahdessa olen myös saanut pari hyvää kaveria. T on aivan mahtava. T on isoveli jota mulla ei koskaan ollut. T on huolehtivainen ja mukava kaveri. T myös tykkää mun koirista ihan kamalasti ja on niille semmoinen leikki-isäntä. T:n kanssa ei vaan olla nyt vähään aikaan ehditty olla enää niin paljon tekemisissä kuin aikaisemmin, tosi tosi harmi.

Sitten tietysti S(2) ja hänen perheensä. Tämä S on russelisti, ja sitä kautta tutustuimme. Nykyisin olemme tekemisissä lähes päivittäin, ja koko perhe kuuluu mulle tärkeisiin ihmisiin. S:n lapset on ihan mahtavia tyyppejä. Ja S:n mies on mukava, ja jaksaa olla avuksi aina.

Koirapiireissä on monia monia kavereita.

K on tosi tärkeä. K:lle voi manata niin koira- kuin muitakin juttuja. K kyselee koiraneuvoja multa jos neuvoa kaipaa, ja muuten vaan juoruillaan sitten. K on tosi tärkeä maalaisjärjen hiven koiraporukoissa.

L asuu kaukana mutta yritetään tavata aina silloin tällöin, yleensä koirajuttujen merkeissä. L:n kanssa mesetetään (se on se teinien juttu, vai miten se meni..) Mesessä puidaan vaikka mitä kaikenmaailman jalostus-, hevos-, mies- ja melkein mitä vaan kuvioita. Parasta L:ssä on se että ajatellaan koirajutuissa hirmu samalla lailla. Terkkuja L, tiedän että luet tän.


Siinä esiteltynä ne tärkeimmt, ne on ne jotka on ja pysyy. Paljon on muitakin tärkeitä tyyppejä, älkää kukaan suuttuko!



Nala kääntyi juuri 60. vuorokauteen ja pitää edelleen jännityksessä... Nyt hiukan näyttää jo siltä että pian voi alkaa tapahtua.

Fanin pentuja kävin juuri tänään taas ihastelemassa. Ne olivat niin komeita poikia! Hauskaa on, että vaikka Fani on sileä ja narttu lähes sileä, niin kahdesta pojasta on tulossa aikamoisia pörrökasoja! Hienoja hienoja, tarvii vaan muistaa ottaa seisomakuvia pian.

Nora