Mä en eilen kirjoittanut juuri mitään koirista, joten tässä tulee ;)

Fiinin kanssa ollaan tosiaan siis kesästä asti treenattu agilityä suhteellisen aktiivisesti. Mehän päästiin suoraan semmoiseen mölli/penturyhmään, alkeita oltiin hiukan itsekseen harjoiteltu.

No, mulla meinas jossain kohtaa jo loppua usko, Fiini meni ihan kivasti, mutta se oli aika hidas. Tuntui kauheelta vedättää koiraa radalla, kun on tottunut siihen etää Fanin ja Danankin kanssa juostaan yhdessä ja lujaa. Toivoin kuitenkin että hitaus johtuisi vain Fiinin epävarmuudesta. Silti aloin itse jo tulla aika epävarmaksi kun koira vaan oli ja pysyi hitaana.

Nyt sitten pienen treenitauon jälkeen maanantaina otin Fiinin kanssa itsekseni mun ryhmäläisten jälkeen pientä radan pätkää ja yllätyin positiivisesti! Mä sai ihan tosissaan juosta sen kanssa! Hyvä Fiini! Mulle jäi superhyvä mieli, se tuntui ihan oikeelta agilityltä, ja koira toimi tosi kivasti. Pitää vaan ohjatessa muistaa et se ei oo Fani.

Tänään Fiinin treeneissä pyysin sitten erästä meiän ryhmäläistä kuvaamaan videolle Fiinin pätkät. Ja tämmöinen video tuli:
http://www.youtube.com/watch?v=yQmuyNdI1v4

Kaikki oli ihan ihmeissään et hitsi, sehän juoksee! Eihän se vielä kovaa kovaa mene, mutta ihan eri koira se on kuin ennen. Nyt mä oon tosi iloinen, ja ootan innolla että päästään kisaamaan!

Sunnuntaina mennään ekoihin möllikisoihin ja ens vuonna sitten koitetaan päästä virallisiin. Kunhan saan nyt vaan kepit taottua tolle vielä. Keinunkin se tajusi itse ihan kivasti, ja rngeas on varmaan kohta ihan ok. Kontakteissahan ei mitään ongelmaa ole, kop kop.


Sitten muihin koiriin. Mun sijoitusnarttu Ginger on kuulemma paljon rauhallisempi kuin normaalisti, joten oletettavasti se on tullut tiineeksi. Nyt vain odotellaan että maha alkaisi paisua. Jouluun on vielä hetki aikaa kuitenkin.

Hobbelle syntyy pian pitkästä aikaa jälkikasvua. Se on aina jotenkin jännää. Nyt Hobbelle on muutenkin tulossa tässä pari narttua, mielnkiintoisia yhdistelmiä, jään jännityksellä seuraamaan mitä näistä uusista Hobben lapsista tulee.

Tähän asti olen ollut pääosin tosi tyytyväinen Hobben jälkikasvuun. Se jättää todella voimakkaasti omaa ihanaa vahvaa päätään, sekä vahvaa selkäänsä, sen pennut ovat kivoja luustoltaan, ja ne ovat pääasiassa paremmin kulmautuneita kuin isänsä. Hobbella itselläänhän on kulmausten lievästä puutteesta huolimatta hirmuisen kivat liikkeet, ja suurin osa sen pennuista myös liikkuu kivasti. Hobbe on aika kultakimpale tavallaan ollut, kultainen koira, jolla on paljon hyviä ominaisuuksia.


Mulla itsellä on pää edelleen ihan yhtä sekaisin kuin eilenkin. Jotenkin tuntuu että mitään ei saa aikaiseksi. Jos pitäisi kirjoittaa jotain tärkeää lyö pää tyhjää, ja kaikki kuulotaa kauheen huonolta. Mä en oo jotenkin nyt tyytyväinen oikein mihinkään mitä teen. Mut ehkä tää nyt taas tästä.

Mä päätin tänään kaupassa vähän hemmotella itseäni. Ostin huomiseksi tarjouksesta paketillisen pihvejä, nam!

Mä oon oikeesti koko ajan nyt kauheen hyväntuulinen, mä en edes raivostu, vaikka eräs ihminen on suoraan sanoen kussut nyt aika pahasti asioita, eikä tunnu saavan mitään aikaan. Hänen asenteensakin on tosi ärsyttävä, mutta mä en jotenkin jaksa välittää. Luotan siihen että asiat järjestyy.

Ja ihan mahtava juttu! Mun hyvä kaveri, joka on jenkeissä tällä hetkellä töissä, tulee perjantaina Suomeen lomalle, ja lauantaina menen häntä moikkaamaan kouvolaan. Ihana nähdä pitkästä aikaa! Niin paljon kaikkea on ehtinyt tapahtua.Välillä vaihdetaan kuulumisia esim. messengerin välityksellä, mutta ei se ole sama.

Mutta just nyt mun pitäisi jaksaa vielä hakea pyykit alakerrasta tänne kuivumaan, kun muistin vasta kauhean myöhään, että munhan piti pestä pyykkiä. No, kai se kone on pessyt jo pari tuntia sitten, mutta olen tehnyt tässä koneella kaikkea ihan oikeesti tärkeää. Sen lisäksi että olen tuijotellut Fiiniä videolta ja kirjoittanut höpöhöpö juttuja blogiini.

Kuulumisiin.