En nyt pariin vuoteen ole enää kiitänyt festareilla tai muutakaan juhannuksena mutta yleensä olen ollut kavereiden kanssa, ja ihmisten ilmoilla. Tämä juhannus tuntuu menevän ihan "omissa oloissa".

Tänään olin vahtimassa kaverini lapsia, jotka ovat aina yhtä ihania. Sellaisessa iässä vaan, että välillä koetellaan kaikkia, mutta loppujen lopuksi ihan mahtavia tyyoppejä. Ja niin koiraystävällisiä! Etenkin nyt kun ovat kasvaneet ja osaavat hiukan säädellä desibelejään, yms.

Huomenna varmmaan olen kotosalla ja siivoilen. Ja Dana jäi kaverilleni (russelikaverinsa luo) yökylään, joten Dana täytyy hakea huomenna kotiin. Niillä oli ihan omat kivat tänään, juoksun jälkimainingeissa kumpainenkin.

Fani oli ihan hätää kärsimässä kun tulin ilman Danaa kotiin. Vaimo on hyljännyt, miten sitä mies osaa olla muka yksinhuoltaja. No, tällä hetkellä se kyllä rötköttää rentona ja tyytyväisenä tuossa makuuhuoneen (uudella) matolla.



Itse asiassa mulla oli ihan yksi purnauksen aihekin. (Ne kun on aina niin hauska luettavaa!)

Mä olen tosi kyllästynyt ihmisiin ja niiden epäluotettavuuteen! Siinä yksi syy miksi vietän juhannustani yksin.

Minulla oli eräs asia, jonka halusin pitää salassa jonkin aikaa, ennen kuin kaikki on varmaa, yms. Nyt minulle hetki sitten selvisi, että tämä asia oli vuotanut ympäriinsä. Ja mikä hauskinta, tiedän tasan tarkkaan kuka sen on eteenpäin kertonut, sillä en asiasta ole maininnut kuin ihan parille henkilölle! Kerrankin minä olin osannut olla hiljaa jostakin tällaisesta iloisesta asiasta. Yleensä jos mulle itselleni tapahtuu jotain kivaa, en osaa pitää suutani kiinni sitten millään.

Minua suututtaa, tämä ihminen on ollut aina oikein mukava, ei siinä mitään, mutta harmittaa ettei häneen ole ilmeisesti luottamista. Jatkossa osaan vieläkin paremmin rajata "uskottuni".

Ei siinä sinänsä mitään, ei tämäkään asia valtionsalaisuus ollut, mutta kun se oli salaisuus, ja tämä ihminen sen vallan hyvin tiesi.

Ihmiset on vaan epäluotettavia, sille ei mitään mahda. Onneksi edelleen on ne pari ihmistä joihin saattaa aina luottaa. Kiitos vaan heille :)

Nyt alkaa silmäluomet painaa niin etten oikein näe kirjoittaa. Täytyy lähteä nukkumaan näin yöttömänä yönä, vaikka kai nyt kuuluisi valvoa. Ei sitä vaan jaksa. Huomenna on pakko siivota. Lattiataso on siivottu, nyt sitten vielä pöydät... Ärsyttää, koska se sisältää mm. tiskausta.

Hyvää yötöntä yötä. -- Milloin mahtaa seuraavan kerran olla aamu?

Nora