maanantai, 26. helmikuu 2007
Tautista ja damagea
Heräsin onneksi sen verran ajoissa, että ehdin kauppaan ostamaan kaikkea mässättävää. Jostain syystä minulla on sellainen paha tapa, että kipeänä on pakko saada herkutella. Luulen että se juontaa juurensa siitä, että aina jos olin pienenä kipeä, niin äiti hoivasi ja hemmotteli minua.
Viikonloppu oli rankka.
Lauantaina olin yön töissä, baari oli ihan tupaten täynnä, yäk yäk kamalaa.
Sunnuntaina olikin sitten parin tunnin unien jälkeen kiva herätä Helsingin reissuun. 230km tuli taas mittariin tänäkin viikonloppuna. Näyttely meni kivasti. Kaikki saivat kivat arvostelut. Eniten miellytti arvosteluissa kohdat: "Hyvän tyyppinen ja kokoinen narttupentu", sekä "Hyvä luonne". Nämä löytyivät kaikkien kolmen arvostelusta. Kaikki esiintyivät oikein mukavasti ottaen huomioon, ettei kukaan ollut treenannut aikaisemmin. Ensi viikonloppuna menemme uudestaan, tällä kertaa kolmen kasvatin,ja sijoitusnarttuni kanssa. (Yksi noista kasvateistakin on kyllä sijoitusnarttuni).
Ai niin sitä damagea:
Oltiin jo lähdössä näyttelystä, kun päätimme käydä luu- ja leluostoksilla. Työnsin Doris-kasvattiani boksiin. (Doris ei lainkaan tahtonut) Doo sitten peruutti ja hyppäsi samalla sen verran että löi päällään minua huuleen, jolloin oma hampaani halkaisi huuleni. Verta tuli ihan kiitettävästi, ja nyt ylähuuleni on musta ja turvonnut. Kaunista. Koiranäyttelytkin voi olla vaarallinen laji.
Kommentit