Olin tänään koiranäyttelyssä Tampereella. Omista koiristani vain yksi sijoitusnarttu oli omistajansa kanssa kehässä, joten lupauduin esittämään kaverini koiran. Hän nimittäin jännitti niin paljon, että katsoi paremmaksi, jos joku muu esittäisi hänen koiransa.

Oli kivaa päästä pitkästä aikaa koiran kanssa kehään. Koira oli oikein mukava. kehän ulkopuolella oli hiukan jännää, mutta kehässä se syttyi! Seistä tapitti kuin tatti, ja muutenkin esiintyi mallikkasti! Kaiken kaikkiaan hauska tyyppi, ja kaiken päälle kauniskin vielä.

Oli hauskaa esittää koira, jonka omistaja ei odottanut oikein mitään, ehkä sinistä nauhaa. Kun koira saikin erinomaisen, oli omistaja vilpittömän ilahtunut. Ja kun koira sitten vielä meni ja voitti kilpailuokkansa, oli omistaja aivan järkyttynyt. Olin melko varma, että hän pyörtyy kehän laidalle. Onneksi ei sentään. Paras narttu kehään mentiin edelleen aika vähisin odotuksin, sillä kilpakumppaneiden taso oli hurja, mutta lopulta koira-neiti sijoittui sielläkin neljänneksi! Oli ihan mahdottoman ihanaa katsoa koiran omistajaa joka oli täydellisen hämillään koiran menestyksestä.

Liian usein tuntuu koiranäyttelyissä olevan juuri toisin päin. Odotetaan suurta menestystä, ja jos sitä ei tule, niin koira on p*ska ja esittäjä on p*ska, ja tuomarikin oli ihan idiootti. Itsestä se tuntuu aika hölmölle, mutta itse en koskaan ole (vielä ainakaan) ajatellut näyttelyitä siltä kannalta. Omia koiriani vien näyttelyihin vain kokemuksen vuoksi, sekä saadakseni koirasta arvostelun jalostuksen tuesta. Nauhan värillä ei oikeastaan juurikaan ole väliä.

Koiranäyttelyissä on hauska katsella toisten koiria, katsella näkyykö mielenkiintoisia uroksia tai narttuja. Tämänpäiväisessä näyttelyssä oli 80 russelia. Toisaalta hieman harmittaa, että monta kivaa koiraa jäi näkemättä kun keskityin esittämääni koiraan. Muutamia mielenkiintoisia uroksia oli tarkoitus tihrustaa, mutta en sitten edes huomennut niitä.

Onneksi näyttelyitä tulee ja menee, ensi kerralla näkeee varmasti taas muutaman koiran lisää.

Aika meni nopeasti, mutta silti päivä oli pitkä, ja nyt väsyttää.

Hetken mieliala : iloinen
Nora